Uusi raskausajan ruokasuositus tulossa syksyllä 2026 – tässä kurkistus luonnokseen

Mikä raskausajan ruokasuosituksissa tulee muuttumaan? Kuvituskuva.

Uusi raskausajan ruokasuositus 2026

Suomessa valmistellaan parhaillaan uusia kansallisia ruokasuosituksia raskaana oleville. Päivitetty suositus on uusimman tiedon mukaan tarkoitus julkaista syksyllä 2026, ja julkinen luonnosversio on lausuntokierroksella 10.6.2026 klo 16:00 asti. (Lausuntopalvelu 2026.)

Keväällä 2025 Ruokavirasto ilmoitti suosituksiin liittyvän uudistustyön käynnistyvän, ja vielä tuolloin uudet suositukset oli tarkoitus saada julkaistua keväällä 2026 (Ruokavirasto 2025). Aikataulu näyttää siis viivästyneen noin puolella vuodella, joskaan tulevaakaan syksyä koskevasta julkaisuaikataulusta ei ole toistaiseksi annettu tarkkoja päivämäärätietoja.

Raskausajan ruokavaliota koskevan suosituksen päivitys on joka tapauksessa varsin odotettu, sillä voimassa olevat suositukset ovat vuodelta 2019. Seitsemässä vuodessa tutkimustietoa ravitsemuksesta, raskaudesta ja sikiön kehityksestä on kertynyt lisää, mikä antaa erinomaiset mahdollisuudet nykyisten ruokasuositusten täydentämiseen ja tarkentamiseen.

Suositeltava raskausajan ruokavalio – miten ruokasuositus tulee muuttumaan?

Koska moni odottaja etsii jo nyt tietoa mahdollisista suositusten muutoksista, kokosimme tähän artikkeliin yhteenvetoa siitä, mitkä asiat näyttävät päivittyvän, tarkentuvan tai painottuvan uudella tavalla vuonna 2026 verrattuna vielä voimassaoleviin, vuonna 2019 julkaistuihin suosituksiin.

On kuitenkin tärkeää huomata heti alkuun: lopullisia vuoden 2026 ruokasuosituksia ei ole vielä julkaistu. Tässä artikkelissa käsitellyt pohdinnat perustuvat vasta lausuntokierroksella olevaan luonnokseen, joten yksityiskohtiin voi tulla muutoksia ennen suositusten lopullista julkaisua.

Raskausajan ruokasuositus 2026: kiinnostavimpia nostoja mahdollisista muutoksista

Vaikka raskausajan ravitsemuksen perusperiaatteet näyttävät säilyvän ennallaan, vuoden 2026 luonnoksessa näkyy useita kiinnostavia tarkennuksia. Kyse ei niinkään ole suurista suunnanmuutoksista vaan siitä, että suosituksista pyritään tekemään aiempaa täsmällisempiä, käytännönläheisempiä ja nykypäivän ruokakulttuuria paremmin mukailevia.

1. Raskausajalle keskeiset ravintoaineet nostetaan aiempaa laajemmin esille

Yksi selkeimmistä rakenteellisista muutoksista liittyy siihen, miten raskausajalle keskeisiä ravintoaineita käsitellään osana suositusta. Vuoden 2019 suosituksessa folaatti oli ainoa ravintoaine, jolle oli annettu oma erillinen lukunsa. Muistakin raskausajan kannalta tärkeistä ravintoaineista kyllä puhuttiin, mutta vähemmän jäsennellysti.

Vuoden 2026 luonnoksessa myös muut keskeiset ravintoaineet nostetaan aiempaa selvemmin esille. Näihin kuuluvat muun muassa jodi, rauta, välttämättömät rasvahapot, DHA ja D-vitamiini.

Muutos tekee suosituksesta helpommin hahmotettavan. Odottajan näkökulmasta on hyödyllistä, että raskausajan ravitsemuksen kannalta kaikki olennaisimmat ravintoaineet on koottu omaksi näkyvämmäksi kokonaisuudekseen sen sijaan, että tieto jäisi hajanaiseksi eri kohtiin tekstiä.

2. DHA-ravintolisän käyttö raskausaikana nousee uutena käytännön suosituksena

Yksi konkreettisimmista uusista tarkennuksista liittyy dokosaheksaeenihappolisän (DHA) käyttöön. Vuoden 2026 luonnoksen mukaan DHA-rasvahappolisää suositellaan raskausaikana, jos odottajan ruokavalioon ei sisälly kalaa. Suositeltu annos on 200 mg/vrk tai vaihtoehtoisesti noin 1400 mg/vk.

Luonnoksessa perustellaan DHA-lisän käyttösuositusta selkeästi ja konkreettisesti: riittävän DHA:n saannin todetaan pienentävän ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Samalla korostetaan kuitenkin sitä, että DHA:n tarve kannattaa ensisijaisesti kattaa syömällä kalaa, jos se on mahdollista. Kalalla on muitakin terveyshyötyjä ja se sisältää muitakin ravintoaineita, joita yksittäinen ravintolisä ei korvaa.

Uusi luonnos tuo esiin myös turvallisuusnäkökulman. Suositeltua DHA-annosta ravintolisistä ei tulisi ylittää, sillä suurten kalaöljymäärien pitkäaikaisen käytön todetaan voivan pidentää verenvuotoaikaa, heikentää glukoosiaineenvaihduntaa ja suurentaa LDL-kolesterolipitoisuutta.

Tämä tarkennus tuntuu ajankohtaiselta erityisesti siksi, että kala ei kuulu kaikkien odottajien ruokavalioon. Osa välttelee kalaa maun, pahoinvoinnin tai ruokavalion vuoksi, jolloin konkreettinen DHA-suositus voi helpottaa riittävän saannin varmistamista. Samalla luonnos muistuttaa tärkeästä perusperiaatteesta: ravintolisä täydentää ruokavaliota, mutta ei korvaa monipuolista syömistä.

3. D-vitamiinin kohdalla muistutetaan myös liiallisen saannin haitoista

D-vitamiinisuositus itsessään ei näyttäisi muuttuvan: luonnoksessa odottajille suositellaan edelleen 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivittäin ympäri vuoden. Uudessa luonnoksessa D-vitamiinia käsitellään kuitenkin aiempaa perusteellisemmin myös turvallisuuden näkökulmasta.

Esille nostetaan liiallisen saannin mahdolliset haitat, kuten hyperkalsemia eli veren liian korkea kalsiumpitoisuus. Siihen liittyviä oireita voivat olla esimerkiksi pahoinvointi, ummetus, vatsakipu, lihasheikkous, poikkeuksellinen väsymys, janoisuus ja tihentynyt virtsaaminen. Vakavissa tapauksissa pitkäaikainen, liian suuri saanti voi aiheuttaa myös munuaisvaurioita tai sydämen rytmihäiriöitä.

Tämä tarkennus tuntuu perustellulta aikana, jolloin ravintolisien omatoiminen käyttö on yleistä ja päällekkäisiä valmisteita voidaan käyttää huomaamatta samanaikaisesti.

4. Raskausajan raudan saannista puhutaan aiempaa laajemmin

Rautaa käsittelevässä osassa näkyy yksi kiinnostavimmista sisällöllisistä muutoksista. Vuoden 2019 suosituksessa rautaa käsiteltiin otsikolla “Lihasta ja kalasta rautaa”. Painotus oli siis vahvasti eläinperäisessä hemiraudassa. Kasvikunnan raudanlähteitä ei juuri avattu, ja niiden kohdalla korostui lähinnä heikommasta imeytymisestä muistuttaminen sekä fytaattien vaikutus imeytymisen heikentäjänä.

Vuoden 2026 luonnoksessa näkökulma kasviperäistä ei-hemirautaa koskien on myönteisempi, joskin edelleen myönnetään, että sen imeytyminen on heikkoa verrattuna eläinperäiseen rautaan. Luonnoksessa hyviksi raudan lähteiksi nostetaankin lihan ja kalan rinnalle myös täysjyvävilja ja tummanvihreät kasvikset.

Samalla avataan aiempaa selkeämmin sitä, että raudan imeytymiseen vaikuttaa koko aterian koostumus. Kasvikunnan ei-hemiraudan imeytymistä kerrotaan voivan tehostaa syömällä samalla aterialla C-vitamiinipitoisia ruokia, kuten marjoja, hedelmiä tai kasviksia. Toisaalta luonnoksessa käsitellään tarkemmin myös raudan imeytymistä heikentäviä ruokavaliotekijöitä. Esimerkiksi kahvi, tee, maitotuotteet sekä runsas fytaattien määrä samalla aterialla voivat heikentää raudan imeytymistä.

Raudan saannin ja imeytymisen monipuolisempi käsittely on tervetullut lisä suosituksiin ottaen huomioon matalien hemoglobiini- ja ferritiinitasojen yleisyyden raskaana olevien keskuudessa sekä sen, että rautatasoja voi todellakin kohentaa myös ruokavaliolla.

5. Juomille annetaan aiempaa enemmän tilaa osana raskausajan ruokasuositusta

Vuoden 2026 luonnoksessa juomat saavat oman kappaleensa. Samalla raskausajan nesteentarpeen kasvua perustellaan konkreettisesti: raskausaikana riittävä nesteytys tukee aineenvaihduntaa, ravintoaineiden kuljettamista sekä voi auttaa ehkäisemään ummetusta ja turvotusta.

Nesteiden saannin osalta perusviesti säilyy tuttuna: vesi on ensisijainen janojuoma. Samalla luonnoksessa muistutetaan myös juomavalintojen merkityksestä hammasterveyden sekä sokerin saannin näkökulmasta.

Juomista kertovassa luvussa kofeiini saa aiempaa näkyvämmän roolin. Suositus pysyy ennallaan — kofeiinia korkeintaan 200 mg vuorokaudessa — mutta nyt määrä konkretisoidaan noin kolmeen desilitraan kahvia päivässä.

Lisäksi suosituksen leipätekstiin on nostettu maininta energiajuomista, joita ei suositella lainkaan raskausaikana. Tämä suositus on tosin monille tuttu jo Ruokaviraston Elintarvikkeiden turvallisen käytön taulukosta eli ns. "raskausajan kiellettyjen ruokien listasta".

Kofeiinin tarkempi käsittely tuntuu luontevalta lisäykseltä aikana, jolloin kofeiinia saadaan yhä useammista lähteistä, kuten kahvista, energiajuomista, virvoitusjuomista, teestä ja suklaasta.

6. Raskausajan energiantarpeen kasvua tarkennetaan

Uudessa suositusluonnoksessa raskaudenaikaisesta energiantarpeesta annetaan aiempaa täsmällisempää tietoa. Vuoden 2019 suosituksessa puhutaan "kohtuullisen pienestä lisäenergiantarpeesta", kun taas 2026 vuoden suositusluonnoksessa energiantarpeen kasvu on konkretisoitu kilokaloritasolle asti.

Luonnoksessa energiantarpeen kerrotaan lisääntyvän kolmannella raskauskolmanneksella keskimäärin noin 1,3 MJ eli noin 300 kilokalorilla vuorokaudessa. Uusikaan luonnos ei tosin ota kantaa ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen energiantarpeen kasvun määrään.

Tämä tarkennus voi helpottaa energiantarpeen hahmottamista käytännössä, sillä raskauteen liittyy edelleen paljon epätarkkoja käsityksiä syömisen määrästä. Konkreettisempi kuvaus muistuttaa siitä, että energiantarve kasvaa raskauden aikana melko maltillisesti ja erityisesti vasta loppuraskaudessa.

7. Kasvisruokavalion noudattamista ei käsitellä enää raskausajan erityistilanteena

Kasvisruokavalioiden käsittelyssä näkyy luonteva ajankuvaan liittyvä muutos. Vuoden 2019 suosituksessa kasvisruokavalioita käsiteltiin raskausajan erityistilanteet -otsikon alla. Vuoden 2026 luonnoksessa lähestymistapa on nykyaikaisempi: otsikointi on neutraalisti kasvisruokavalio ja raskaus, ja luonnoksessa todetaan yksinkertaisesti, että erilaiset kasvisruokavaliot soveltuvat myös odottaville ja imettäville äideille.

Vegaaniruokavalion kohdalla viesti säilyy yhtä selkeänä kuin aiemmin. Riittävä B12-vitamiinin, D-vitamiinin, riboflaviinin, kalsiumin, raudan, sinkin, jodin, seleenin ja proteiinin saanti tulee varmistaa, ja vegaaniruokavaliota noudattaville suositellaan edelleen ravitsemusterapeutin ohjausta raskausaikana.

Muutos tuntuu heijastelevan tämän päivän ruokakulttuuria ja ruokailutottumuksia. Kasvisruokavaliota ei nähdä enää poikkeuksena, mutta samalla luonnoksessa pidetään kiinni siitä, että erityisesti vegaaniruokavalio raskausaikana vaatii hyvää suunnittelua ja ammattilaisen tukea.

8. Painosta puhutaan aiempaa sensitiivisemmin

Yksi huomionarvoisimmista muutoksista liittyy sävyyn, jolla painosta puhutaan. Vuoden 2019 suosituksessa aihetta käsiteltiin otsikolla “Painonhallinta”, kun taas vuoden 2026 luonnoksessa otsikointi on neutraalimpi: “Raskaus ja paino”. Muutos näkyy myös painoa käsittelevän tekstin sisällössä.

Luonnoksessa todetaan, että paino on hyvin sensitiivinen aihe ja siitä tulisi keskustella arvostavasti sekä huomioiden odottajan yksilöllinen tausta ja kokemukset. Muutos tuntuu perustellulta, sillä raskaus voi hyvin herkästi aktivoida odottajassa mm. syömiseen, kehonkuvaan ja painoon liittyviä huolia. Neutraalimpi ja yksilöllisyyttä paremmin huomioiva lähestymistapa voi helpottaa painosta keskustelemista tilanteessa, jossa keho muuttuu nopeasti ja kokemukset painosta ja kehon muutoksista voivat vaihdella paljon odottajien välillä.

9. Vaikea raskauspahoinvointi huomioidaan aiempaa paremmin

Luonnoksessa annetaan raskauspahoinvointiin tuttuja käytännön vinkkejä, kuten useat pienet ateriat ja pitkien ateriavälien välttäminen. Uutta on kuitenkin hyperemeesin eli vaikean raskauspahoinvoinnin laajempi avaaminen.

Luonnoksessa kuvataan aiempaa selkeämmin, että kyse voi olla raskauspahoinvoinnin vakavasta muodosta, joka voi vaatia sairaalahoitoa, nesteytystä tai jopa suonensisäistä ravitsemusta. Lisäksi tunnistetaan psyykkisen tuen mahdollinen tarve.

Tämä voi olla tärkeä lisäys monelle vaikeasta pahoinvoinnista kärsivälle odottajalle, sillä raskauspahoinvointioireiden vakavuutta ja vaikutuksia odottajan arkeen ja jaksamiseen saatetaan edelleen vähätellä.

10. Raskausdiabetesta ja pre-eklampsiaa käsitellään aiempaa perusteellisemmin

Myös raskauskomplikaatioiden käsittelyä on tarkennettu uudessa suositusluonnoksessa. Gestaatiodiabeteksesta puhutaan luonnoksessa nykyisin vakiintuneella nimellä raskausdiabetes, ja ilmiötä sekä siihen liittyviä riskejä avataan aiempaa perusteellisemmin ennen varsinaisia ravitsemusohjeita.

Yksi kiinnostava tarkennus liittyy hiilihydraatteihin. Luonnoksessa todetaan, että niiden osuuden tulisi olla noin puolet kokonaisenergiasta, mutta kuitenkin vähintään 150 grammaa vuorokaudessa. Tämä tuntuu tärkeältä viestiltä aikana, jolloin hiilihydraattien välttelyä näkyy paljon myös raskausaiheisissa keskusteluissa ja etenkin raskausdiabetekseen liittyvissä netin vertaistukiryhmissä. Luonnoksen viesti näyttääkin olevan selvä: hiilihydraatteja ei ole tarkoitus rajoittaa liikaa, vaan painopiste on niiden laadussa ja kuitupitoisissa lähteissä.

Myös pre-eklampsiaa käsitellään aiempaa tarkemmin. Uudessa luonnoksessa nostetaan aiempaa näkyvämmin esiin se, että tila voi heikentää myös sikiön hyvinvointia. Lisäksi pre-eklampsian sairastaneiden jälkihoitoa käsitellään enemmän: verenpaineen seuranta kotona ja asian käsittely jälkitarkastuksessa nostetaan näkyvästi esille.

Mitä ruokasuosituksen päivitys tarkoittaa odottajalle juuri nyt?

Vaikka uudet ruokasuositukset julkaistaan vasta syksyllä 2026, yksi asia näyttää säilyvän ennallaan: raskausajan ravitsemuksen perusperiaatteet pysyvät pitkälti samoina.

Monipuolinen ja turvallinen ruokavalio, riittävä energiansaanti, säännöllinen ateriarytmi sekä keskeisten ravintoaineiden — kuten foolihapon, D-vitamiinin, raudan ja jodin — huomioiminen ovat edelleen hyvän raskausajan ravitsemuksen perusta.

Jos haluat syödä raskausaikana turvallisesti ja ravitsemuksellisesti järkevästi, uusien suositusten julkaisemista ei tarvitse odottaa. Nykyiset kansalliset suositukset tarjoavat edelleen hyvän perustan raskausajan syömiselle — ja niiden pohjalta on rakennettu myös Odottajan ruokavalio-opas, johon on koottu yhteen raskausajan syömisen tärkeimmät käytännöt, ateriaideat ja ruokavalio-ohjeet.

Päivitämme Raskaus & Ruokavalio -sivuston sisällöt uuden ruokasuosituksen mukaisiksi syksyllä 2026

Koska kansalliset lapsiperheiden ruokasuositukset ovat yksi tärkeimmistä käyttämistämme tietolähteistä, tulemme päivittämään Raskaus & Ruokavalio -sivuston sisällöt uuden suosituksen mukaisiksi sen jälkeen, kun raskausaikaa koskevien ruokasuositusten lopullinen versio julkaistaan syksyllä 2026.

Tavoitteemme on jatkossakin tarjota odottajille mahdollisimman ajankohtaista, luotettavaa ja käytännönläheistä tietoa raskausajan ravitsemuksesta – ilman turhaa stressiä tai ristiriitaisia ohjeita.

Lähteet

Lausuntopalvelu. 2026. Lausuntopyyntö lapsiperheiden ruokasuosituksesta. Saatavilla internetistä: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=d1c725ae-00b4-4092-8f78-ddcc5e64fcef&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744 (Viitattu 14.5.2026)

Ruokavirasto. 2025. Lapsiperheiden ruokasuosituksen uudistustyö käynnistyy. Saatavilla internetistä: https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/lapsiperheiden-ruokasuosituksen-uudistustyo-kaynnistyy/ (Viitattu 14.5.2026)

THL & VRN. 2019. Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille. Saatavilla internetistä: https://www.julkari.fi/handle/10024/137459 (Viitattu 14.5.2026)